Tämä veitikka on nyt ilmoitettu agilityn alkeiskurssille. Toivottavasti mister Itikkalampi on yhtä innoissaan kuin emäntänsäkin. =) Ja toivotaan, että laji on meille sopiva. Ainakin paljon ovat kehuneet kokeneemmaat agileeraajat tätä touhua. Sitäpä odotellessa...

Lisäksi molemmat poijjaat on imoitettu Muhoksen ryhmänäyttelyyn 13.6. Viime tipassa, kuinkas muuten. Aatu todennäköisesti tämän näyttiksen jälkeen siirtyy veteraaniluokkaan jos/kun seuraavan kerran kehäkettuna pyörii. Isäntä on lupautunut esittämään molemmat herrat. Emäntä jänskättää kehän laidalla kameran kanssa...ja antaa hyviä ohjeita. ;)

Kesää odotellessa on Anselmi ja Wilhelmi aika hyvin osanneet työllistää oma-aloitteisesti itseään. Viime aikoina on löytynyt sipulit ympäri eteistä ja keittiötä, pureskeltuna ja kuorittuina tottakai. Aromit on huoneilmassa olleet mitä hurmaavimmat. Eipähän tarvinnut emännän miettiä touhujaan työpäivän jälkeen, siivottavahan sotku oli.  Näin kesän kynnyksellä pojat touhuaaa kukkapenkeissä ahkerasti. Kukat löytyy juuret taivasta kohti, nurmikko on montuilla, taas. Viime keväänä sitä tasoteltiin ja lannoitettiin. Taitaa olla sama jobi taas edessä. Ja isäntä taputtaa karvaisia käsiään, on suorastaan onnesta mykkänä.

Kouluttautumisen puitteissa emäntä on päättänyt osallistua elokuussa kerhon noutokilpailuun Winssin kanssa. Nyt vaan pitäisi nouto saada kohilleen. Varmaan auttaisi jos Itsku sen noudon osaisi. En ymmärrä missä menee vikaan. Kyllähän tuo kinttaita, sukkia ym. tuo oma-aloitteisesti vaan yritäppä jotain vinkulelua tai narua tuotattaa, niin ei. Saatikka kapulaa, kipsiin napsahtaa ettei liiku yhtään. Pitää suussa kyllä ja ottaa pari askelta. Siitä olisi hyvä etiäpäin päästä. Tuntuu, että kaveri on ihan eri maailmoissa. Eikä innostu yhtään koko hommasta. Ainut on siipi-kapula, se saa syttöjä jopa Itskulta. Pitänee vielä perehtyä noihin alan kirjallisuuteen, josko vaikka jotain vihjeitä saisi. Elokuu tähtäimessä ja mehän noudetaan vaikka mikä olisi. :/

Ai niin, Itsku on löytänyt muutamia perhosia jo tälle kesälle. Näyttää pointteripoika tykkäävän perhosista, jää tuijottamaan ja häntä heiluu. Sitten onkin aivan ihanaa, silmät loistaa ja on tohkeissaan. Mammaa pitää pussailla ja tökkiä.

Elämä on aivan ihanaa Itskun mielestä!