Kylläpä meillä Winssin kanssa vastustaa tämä reenailu. Eilen Päivi ja Pira-neiti tulivat meille. Suunnitelmissa oli mennä tokoilemaan kentälle, Pira valmistautuu saksanseisojakerhon tottelevaisuusmestaruus kisoihin ja me Winssin kanssa lokakuun kenttäkokeeseen. Kahvikupposet juotuamme ja mustikkapiirakkaa maisteltuamme olimme mielestämme valmiita. Reput pakattuna kaikella tarpeellisella, retkikunta lähti matkaan, koiria unohtamatta. Pihasta ajotielle päästyämme Winssin äippä otti ja kompuroi monttuun. Nilkka hellänä nilkutettiin takaisin kotiin ja tutkittiin vahingot. Eipä auttanut muu kuin retkeillä tyylikkäästi päivystykseen. Tohtori-setä tutki nilkan ja onneksi murtumia ei ollut, ainoastaan venähtänyt. Kotihoitona kyynärsauvat, kylmää ja lepoa. Winssi on ihmeissään kyynärsauvoista, eilen sai tosissaan houkutella luokseen. Rohkeni kuitenkin tutustumaan keppeihin, vielä varmuuden vuoksi juoksee portaisiin, kun mamma kolistelee kepakoitten kanssa. Eiköhän se tästä! Onneksi kotona on hyvä hoitaja, joka helppii jahka töistä kotiutuu.  Kuulemma olen vaativa potsku...heh...

Iso KIITOS Aatun Anopille asiantuntevasta avusta, seurasta ja piipaa kyydistä päivystykseen!!     

...vielä me kouluttaudutaan jahka pystyssä pysytään.