Meillä on nyt eletty hiljaiseloa poikien reenien ja muutenkin touhujen suhteen.

Aatu ja ukko kävivät Muhoksella kokeissa 1.11, mutta päivä ei sitten ollut meidän perheelle se otollisin. Heti alkujaan oli isäntä loukannut jalkansa, pohkeensa ojan yli hypätessään ja nyt on ollut sairaslomalla reilun viikon. Sairasloma jatkuu vielä ainakin tämän viikon. Sunnuntaipäivä vierähti sitten "mukavasti" Oysissa päivystyspolilla. Onneksi tutkimusten jälkeen pohkeesta ei löytynyt mitään pahempaan, joka olisi vaatinut leikkausta. Revähdys näyttää olevan kyllä ihan riittävän kipeä. Uskokaa pois... Kinkkaamalla on yrittänyt ulkoiluttaa poikia päivisin, kun itse olen töissä. Ei hyvä idea! 

Niin, koska Aatulla oli haku ollut taas loistavaa ja lopulta löytynyt seisonnalta oli isäntä päättänyt yrittää loppuun saakka. Vaan mitäpä tekee Aatu? Koska liikkuminen oli ukolla vaikeaa ja työlästä oli tuomari ja kokeen opas menneet ukon kanssa seisonnalle. Aatupa oli ajanut linnut (3 kpl fasaania) oma-aloitteisesti lentoon. Aatuhan sai kokeista monon kuvan ahteriin ja kyydin kotio.   Nyt olisi seuraava koitos tulevana sunnuntaina, mikäli tuo ukko on siinä kunnossa, että pystyy lähtemään Aapon kanssa kokeeseen. Kovasti kyllä toivon, että pääsisivät. Aatulla olisi sama tuomari, joka tuomaroi Muhoksella ja toissa syksynä. Pitää kovasti Aatun hausta ja pyrkii antamaan kaikille koirille todellakin mahdollisuuden tuloksen saamiseen. Tokihan isäntä oli hyvin, hyvin pettynyt edelliseen kokeeseen vaan olen aina sanonut ja sanon edelleen...saksanseisojan mielenliikkuja ei voi ennakoida eikä aina ymmärtää. Ja nyt puhun vaan ihan tuosta omasta kultamussukasta, joka tursottaa tirsoilla sohvalla !!!

Mitäpä meitin Itsku... Itsku voi hyvin ja on reipas pointteripoika. Nouto nyt pukkaa välillä unohtumaan ja joskus, jos hyvä säkä käy saattaapi jopa noutaa. Hih! Itskulla meinaa aika käydä pitkäksi. Aatu nukkuu, ukko on kipeä ja akka käy töissä, ja on illasta puolikuollut. Jotakin järkevää pitäisi kehitellä, ettei kamu ihan tylsisty. Meitin Itsku on kyllä kiltti, vaan on kyllä mukava huomata, että virtaa ja luonnetta löytyy tarvittaessa. Kovasti välillä möykkää mille lie ja välillä jopa omalle kuvalleen, joka ikkunasta heijastuu. Turraa niin, että räkä lentää...hauska veijari.