Joulua viettämässä Syötteellä

Näin ensin toivotetaan kaikille oikein rauhaisaa Joulun jälkeistä aikaa...toivottavasti jouluherkut maistui.

Tänä vuonna vietimme Joulun Syötteellä, vuokrasimme mökin pariksi vuorokaudeksi. Pojista kyllä huomasi, että viihtyivät ja heti, kun mökkiin päästiin rauhoittuivat jostakin syystä ihan kunnolla. Itsku nautti leikkikaluistaan ja puuhasteli omiaan. Aatu otti heti tirsat. Saunassa olo ajan osasivat olla kiltisti, mitä nyt Aatu petasi itselleen mukavan myhkyröisen pedin pukuhuoneen matosta. Itsku taas olisi halunnut tutustua saunan lämpimään...mutta, ehkäpä seuraavalla kerralla.

Lähtö päivänä otettu kuva Syötteeltä. Kaunista, pakkasta -29 astetta ja aurinkokin paistoi oikein kauniisti.

Koska pojat oli Joulupukin mielestä olleet kiltteinä koko pitkän vuoden, oli pojilla lahjojen ja herkkujen täyteinen ilta.

Ei näy...onkohan se Petteri eksynyt? Vimpulalla on Joulupukki hukassa...

Taisi se Joulupukki sittenkin löytää perille. Eihän arvaa kuka meillä on hätähousu?? Ja kuka jaksaa maltillisesti istua ja odottaa??

Jätkät poseeraa joululahja luut suussa. Winssin kanssa on noutoa opeteltu piparien avulla. On muuten perso kaveri piparille. Nakit sun muut ei antaneet sitä tarvittavaa potkua opetteluun vaan joulupiparit, osu ja uppos.

Joululahjat. Nykyään jopa Winssi on hoksannut lahjan idean. Saa repiä ja ihan pieniksi paloiksi paperin eikä kukaan kiellä tai päkätä. Mukavaa, tuo lahjojen aukaiseminen. Aatu mielellään auttaa muitakin siinä aukaisemisessa.

Aatto-iltana piti tottakai käyttää tilaisuus hyväksi ja paistaa vähän makkaraa saunan päätteeksi. Olipa hyvää, kaikkien jouluherkkujen jälkeen.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Mukava oli reissussa käydä vaan mukava oli kotiinkin tulla. Vielä saa elpyä pari päivää ja parannella flunssaa, isäntä jää lomailemaan kotiin, kun mamma lähtee työhön ahkeroimaan. Vaikka kylläpä tuo loma maistuis kirjurillekin.

Niin, ja vielä lopuksi...Aatu on edelleen AVO 1 vailla. Viimeksi kokeessa Aatu sai kyllä riistatyön vaan tuo nouto tökkii taas tuolla saksanseisojalla. Eli reenimme noutoa molemmilla otuksilla. Aatulla tosin nouto onnistuu loistavasti, mutta kait se koe tilanne jänskättää Anselmiakin. Vielä yritämmä tammikuussa vikan kerran...ei kyllä olisi pahitteeksi, jos meidän perheessä alkaisi tuleva vuosi hivenen paremmissa merkeissä kuin tämä nykyinen loppuu.